Naatsorsuutit, toqusoqartarnera

Toqusoqartarneranik suliaqarnermi innuttaasut agguaqatigiissillugu inuuneqqortussusaat atorneqartarpoq, tamanna ukiut tallimat ingerlanerini toqusartut malillugit suliarineqartarpoq. Titartagaq 10-mi 1995-imiit inoorlaat agguaqatigiissillugu inuuneqqortussusissaat takuneqarsinnaavoq.

 

Titartagaq 10. 1995-imiit 2019-imut inuuneqqortussuseq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit ( http://bank.stat.gl/bendt5a )

 

Nunanut Avannarlernut allanut sanilliullugu inuuneqqortussuseq sivitsungaatsiarneqarsinnaavoq, ilimagineqarporlu inuuneqqortussutsip qaffakkiartornera taamatut ingerlaannassasoq.

 

Inuuneqqortussuserli qaffassappat imminortarnerit aamma ajunaarnerit pissutaallutik ukiunik inuuffiusussanik annaasaqartarnerit annertuumik ikilisittariarput. Toqqutigineqartartuni taakkunani angutit 17-it 25-llu akornanni ukiullit peqqutaanerpaasarput. Tamanna titartagaq 11-mi takuneqarsinnaavoq, tassani arnat angutillu 10.000-ikkaat inuuneqqortussusaat takutinneqarpoq. Danmarkimi arnat inuuneqqortussusaat assersuutitut ilanngunneqarpoq.

 

Titartagaq 11. 2015-imiit 2019-imut suiaassuseq ukiullu malillugit inuuneqqortussutsit, arnat Danmarkimi najugallit ilanngullugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit ( http://bank.stat.gl/bendt5a , www.statistikbanken.dk/hisb9 )

 

Naatsorsuutit takutinneqartut tunngavigalugit ukiuni tulliuttuni 20-ni toqusoqartarnera 50-it sinnerlugit ukiulinnut suli appariartornissaa aammalu inuusunnerulaartuni appariaateqaqqinnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Utoqqaanerpaalli akornanni toqusoqartarnerata qanoq ineriartornissaa annertuummik nalorninaateqarpoq. Misilittakkat tunngaviusut annikipput. 2020-mi januaarip aallaqqaataani 90-it sinnerlugit ukiullit taamaallaat 44-nik amerlassuseqarmata.

 

Toqusoqartarnerani allannguutit pct.-inngorlugit (suiaassutsinut tamanut), ataatsimut ilimagineqarpoq:

 

0-19                      -10 pct.-inik

20-39                    -20 pct.-inik

40-49                    -30 pct.-inik

50+                      -40 pct.-inik

 

Piffissap naatsorsuiffiusup ingerlanerani allannguutit assigiissaarlugit agguarneqarput. Inuuneqqortussutsip ineriartornissaanut ilimagisat naatsorsuutigineqartut utoqqaanerusut ukiut inuuffigisartagaasa pitsaanerulernissaannut naatsorsuutigineqartunut assingupput.

 

Takussutissaq 6. Inuuneqqortussutsit 2000-2004, 2015-2019 aamma 2046-2050

	2000-2004	2015-2019	2046-2050
Angutit	64,0	69,5	­­­­­­­74,0
Arnat	69,3	74,1	78,1

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

 

Titartagaq 12. Ukiut inuuffissatut sinneruttut naatsorsorneri, ukiut toqqartukkat. 2000-2050

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik

 

Utoqqaanerusut akornanni toqusoqartarnerata nalorninaateqarnera takutinniarlugu ukiuni tulliuttuni 30-ni toqusoqartarnera nikisinnagu naatsorsuutit suliarineqarput. Naatsorsuinermilu matumani 1960-ikkunni inuusimasorpassuit naatsorsuutinut allanut naleqqiullugit piffissaq inuuffigisaat sivikinnerutillugu kisinneqarput, innuttaasullu ataatsimut amerlassusaat ikinnerussapput utoqqaallu ikinnerulerlutik. Tamanna titartagaq 13-imi takutinneqarpoq, naatsorsuinerullu toqusoqartarnerani ilimagineqartunut qanoq sunniuteqarnera titarnerni marlunni takuneqarsinnaavoq.

 

Titartagaq 13. 2050-imi toqusoqartarnerata ukiut agguataarnerinut sunniutissaa

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, Kisitsisaataasivimmi kisitsisit takukkit ( http://bank.stat.gl/benp20reg )

 

Sumiiffikkaartumik toqusoqartarnerata naatsorsornissaanut innuttaasut ikippallaarput. Toqusoqartarnerali sumiiffinni assigiinngilaq, inoqarfinnilu minnerusuni toqusoqartarnera illoqarfinnit anginerusunit toqusoqartarneranit annertuneruna erseqqippoq.

 

Titartagaq 14-imi takuneqarsinnaavoq ullumikkut toqusartut amerlassusaannut naatsorsuutit kiisalu ilimagisanit naatsorsuutit piffissami 2015-imiit 2025 tikillugu, inoqarfinni innuttaasunut marlunnut toqqarneqarsimasunut. 2020-miit nikinneq kipusaqattaartunik titarnilik sumiiffinni toqusoqartarneranut takussutissaavoq. Nuummi 2030-p tungaanut toqusut amerlassusaat missiliorlugu 100-nik anginerutinneqarpoq inoqarfinnilu minnerusuni annikinnerutinneqarlutik. Naatsorsuutit sumiiffimmi toqusoqartarnerit annertussusaannut oqimaaqatigiissinneqarput, taakkuli suiaassutsit ukiullu agguataarneri malillugit suliarineqanngillat. Ataani titartakkami oqimaaqatigiissitsineq takutinneqarpoq. Takussutissamilu 7-imi kisitsisit tunngavigineqartut takuneqarsinnaapput.

 

Titartagaq 14. Inoqarfiit innuttaasuini toqqartukkani toqusut amerlassusaat, ullumikkut toqusoqartarnera siunissamilu ilimagisat

 

Takussutissaq 7a. Sumiiffinni toqusoqartarneranut oqimaaqatigiissitsineq, inoqarfiit

< 200	200-699	700-2.999	3.000-5.999	> 6.000
120	120	110	100	80

 

Takussutissaq 7b. Sumiiffinni toqusoqartarneranut oqimaaqatigiissitsineq, kommunit

Kommune Kujalleq	Kommuneqarfik Sermersooq	Qeqqata Kommunia	Kommune Qeqertalik	Avannaata Kommunia	Kommunit avataanni
120	100	90	100	100	100

 

Takussutissaq 7c. Sumiiffimmi toqusoqartarneranut oqimaaqatigiissitsineq, distriktit

Nanortalik	124		Qasigiannguit	118
Qaqortoq	106		Ilulissat	94
Narsaq	123		Qeqertarsuaq	134
Paamiut	139		Uummannaq	112
Nuuk	76		Upernavik	104
Maniitsoq	88		Qaanaaq	136
Sisimiut	92		Tasiilaq	150
Kangaatsiaq	98		Ittoqqortoormiit	383
Aasiaat	88		Distriktit avataanni	100